Sosiaalinen media on viime vuosina täyttynyt kotisiivousvinkeistä ja videoista, joissa siivotaan ihmisten koteja ihan siivoamisen ilosta. Usein samalla paljastetaan siivoojan omia luottokeinoja, joilla siivoamisesta saa hauskempaa ja nopeampaa, meidänkin Facebookissa on jaettu tällaisia vinkkejä. Näistä somesiivoajien ja ammattilaisten antamista kotisiivousvinkeistä saisi kasattua, vaikka viisikymmentä kirjaa. Tällaisia kirjoja on kautta aikain kirjoitettukin. Kotirouville tarkoitettuja oppaita painettiin varsinkin 1930 luvulta alkaen, kun kotien ylläpito oli muuttumassa ensimmäistä kertaa isolle väestönosalle. Maatalousseurojen keskusliitto julkaisi arviolta 1930 luvulta eteenpäin ”Emännän kodinhoito-opas” nimistä kirjaa, joka opasti paljon muussakin kuin siivoamisessa. Vaikka vanhoissa oppaissa nimenomaan siivoaminen oli naisten työtä, muussakaan kodin päivittäisessä ylläpidossa ei siihen aikaan miehien apua kannattanut, ainakaan hengitystään pidellen, jäädä odottelemaan. Esimerkiksi ruoanlaitossa mieheltä ei kannattanut odottaa liikoja, Ylen julkaisemassa valistusfilmissäkin kuvailtiin, että ”Ruoanlaitossa perheen miesväki on parhaan kykynsä mukaan äidin apuna, tai ainakin hänen seuranaan.”😄 Onneksi tämän päivän miehet ovat ilmeisen kyvykkäitä verrattuna 1930–60-lukuihin ja useimmiten he osallistuvat tasavertaisina kodin siivoukseen ja ruoanlaittoon!
Vanhassa vara parempi?
Vanhat kotisiivousmenetelmät tuntuvat 2000 luvulla tarkasteltuina välillä melko huvittavilta ja joskus jopa järjenvastaisilta. Tietenkin aina löytyy myös sellaista asiaa, joka pätee tänäkin päivänä. Pintamateriaalit lattioissa ja seinissä sekä huonekalut ja kodin tekstiilit ovat nykyään hyvin erilaisia kuin esim. 50-luvulla. Nämä ovat tietysti osaltaan vaikuttaneet kodin siivoustapojen muuttumiseen, mutta siivousvälineissä on tapahtunut vieläkin hurjempi muutos. Nykyiset imurit ja mikrokuitumopit vaikuttaisivat 30-luvun emännästä ihan avaruusteknologialta!
Kotisiivousvinkki numero yksi on, että mitä siistimpänä pidät paikat, sitä helpompi ne ovat pitää puhtaana, tämä pätee varmasti edelleen vuonna 3041. Järjestyksessä olevaa kotia on huomattavasti helpompi siivota ja siivouksen aloittaminenkin on mielekkäämpää, kun ennen mopinheilutusta ei tarvitse raivata pitkin poikin olevia tavaroita. Kun sitten viimein päästään siivoamaan, keinot ovat tunnetusti monet. Olen tuossa lopussa kertonut parista ihan tavanomaisesta kodin siivouskohteesta ja siitä, kuinka ne suositeltiin siivottavaksi ennen, arviolta ainakin 50–70-luvuilla, ja kuinka ne suositellaan siivottavaksi nyt. ”Ennenvanhaiset” menetelmät ovat sellaisia, joiden tiedän olleen käytössä monella vielä lähiaikoinakin, mutta jotka on syytä vaihtaa per heti uudenaikaisempiin menetelmiin. Uudet tavat ovat viimeisemmän tutkitun tiedon mukaisia ja sellaisia, joita käytetään meidän kotisiivouskohteissa joka päivä. Nämä ovat poikkeuksetta paljon vanhoja tapoja tehokkaampia lian ja bakteerien poistamiseen ja säästävät myös vettä, luontoa, aikaa ja ovat helliä kodin pinnoille.
Mikäli siivoushommat eivät yhtään huvita, voit myös katsoa ehdottomasti helpoimman tavan saada kotisiivous pois tehtävälistalta, tutustu PiKa Puhtaus Kotisiivouksiin.
Lattianpesu:
Ennen vanhaan: Lattianpesuun valmistauduttiin täyttämällä ämpäri vedellä ja sekaan lorautettiin ohjeen mukaan reilusti pesuainetta. Lankamoppi tai pyyhe kastettiin veteen ja rutistettiin vettä pois sen verran, kun saatiin. Luutun tuli kuitenkin olla reilusti kostea /märkä, jotta lika lähtee lattiasta. 😮
Nykyään: Luuttu on keskiaikainen soitin ja lattian puhdistuksessa käytämme mikrokuitumoppia😂.
Lattiat pyyhitään nihkeällä mikrokuitumopilla, tässä kuitenkin pätee yksi vanha viisaus ”Vesi vanhin voitehista”! Pelkkä vesi on todellakin riittävä lattian puhdistukseen. Mikrokuitu on kehitetty irrottamaan ja imemään itseensä tehokkaasti likaa ja normaalissa kotisiivouksessa vesi + mikrokuitu riittää puhdistamaan pinnat tehokkaasti. Ethän käytä ainakaan mitään saippuapohjaisia puhdistusaineita. Miedosti emäksisiä aineita voidaan käyttää, mikäli lattialla on näkyviä tahroja, tällöinkin puhdistusainetta tulisi käyttää vain näiden tahrojen poistoon.
Ikkunanpesu:
Ennen vanhaan: Ikkunanpesussa luotettiin veden ja Fairyn yhdistelmään. Jotkut lisäsivät mukaan myös etikkaa lasipinnan kirkkauden varmistamiseksi. Lopuksi kuivattiin vielä sanomalehdellä, jotta kaikki liinasta jääneet jäljet saatiin poistettua laseista. 😊
Nykyään: Edelleen ikkunanpesijän luottoaine on Fairy, voit unohtaa siis kalliit ikkunanpesuaineet. Työvälineet ovat kuitenkin kehittyneet ja ikkunanpesijöillämme on käytössään ergonomiset välineet, mikrokuitupesimet ja ikkunankuivaimet. Kunnollisa välineitä saa myös ostettua ihan kotikäyttöön, välineisiin panostaminen kannattaa koska ne helpottavat työtä varmasti. Mainitsen tässä nimenoman Fairyn siksi, että mikään muu astianpesuaine ei toimi lähellekään yhtä hyvin tässä hommassa.
Imurointi ja matot:
Ennen vanhaan: Imurointi oli ja on edelleen varmasti useimmin tehty siivoustyö kodeissa. Mattojen ulosvienti tapahtui yleisesti viikkosiivouksen yhteydessä ja niistä pyrittiin pieksemään voimakeinoin kaikki pöly pois rottingista taivutetuilla piiskoilla. Tämä oli usein se työ, joka kuului perheen miesväelle. Talvella lumen hierominen mattoon oli suosittu keino raikastaa mattoja.
Nykyään: Kodinhoito ja siivoustyö on onneksi tasa-arvoistunut ja elämää helpottaa lisäksi tieto siitä, ettei mattoja tarvitse kanniskella ulos enää ollenkaan hakattaviksi. Nykyään imurit ovat teholtaan niin hyviä että ne pystyvät imemään sisuksiinsa pölyn, hiekan ja roskat ja Hepa suodattimet suodattavat poistoilmasta 99 % kaikki takaisin huoneilmaan pyrkivät pölyhiukkaset. Mattojen ulosvienti ja tuuletus talvella on edelleen helppo ja toimiva tapa raikastaa ne. Muistathan kuitenkin, että kovapohjaisten mattojen ulosvienti pakkasella ei kannata, materiaali saattaa haljeta lämpötilan painuessa alle nollan.
Tee testi!
Kokeilepa vielä lopuksi Ylen historiavisasta, kuinka tuttuja vanhat siivousmenetelmät ovat sinulle: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/08/29/historiavisa ja käy kommentoimassa Facebook sivuillemme monta sait oikein!