Vastuullisuus ei synny yhdessä päätöksessä eikä yhdessä sertifikaatissa. Meille ympäristötyö on ollut osa arkea jo pitkään. Ekokompassi-sertifikaatin myötä työhön saatiin kuitenkin entistä selkeämpi rakenne, mittarit ja suunta, joiden avulla vastuullisuutta voidaan kehittää järjestelmällisesti. 

Matka sertifikaattiin ei siis alkanut tyhjästä. Monet vastuulliset toimintatavat olivat käytössä jo ennen ympäristöjärjestelmän rakentamista. Ekokompassi oli meille luonteva seuraava askel matkalla kohti suunnitelmallisempaa ympäristöjohtamista: tapa tehdä näkyväksi se työ, jota olimme jo tehneet, ja kehittää sitä entistä tavoitteellisemmin.

Ympäristöteot olivat osa arkea jo ennen sertifikaattia

Teemme ammattimaisessa siivouksessa päivittäin valintoja, joilla on merkitystä ympäristön kannalta. Jo ennen Ekokompassia käytössämme oli monia vastuullisia toimintatapoja. Olemme esimerkiksi hyödyntäneet ympäristömerkittyjä kemikaaleja, käyttäneet puhdasvesisiivousta sekä huomioineet siivousvälineiden elinkaaren. Välineitä pyritään ensisijaisesti huoltamaan ja korjaamaan, jotta niitä voidaan käyttää mahdollisimman pitkään uusien hankkimisen sijaan. 

Myös logistiikka suunnitellaan ympäristön näkökulmasta. Työnjohto reitittää asiakaskohteiden väliset siirtymät mahdollisimman järkevästi, jotta turhaa ajamista voidaan vähentää. 

Vastuullisuus on ollut osa yrityksemme arvoja alusta asti. Siksi ekologinen ajattelu on tullut luonnolliseksi osaksi jokapäiväistä toimintaa. 

Miksi ympäristötyö haluttiin tehdä järjestelmällisemmäksi?

Vaikka vastuullisuustyö oli meillä jo käynnissä, näimme mahdollisuuden kehittää sitä entistä tavoitteellisemmaksi. Halusimme pystyä mittaamaan ja seuraamaan omaa kehitystämme paremmin. Ekokompassi tarjosi tähän selkeän rakenteen: sen avulla ympäristövaikutuksia voidaan arvioida, kehitystä mitata ja tavoitteita asettaa pitkäjänteisesti. 

Hyvät teot eivät kuitenkaan yksin riitä, jos niitä ei johdeta. Siksi halusimme siirtyä yksittäisistä teoista kohti järjestelmällistä ympäristötyötä. Kun toimintaa mitataan ja seurataan, kehitystä voidaan ohjata tietoon perustuen, ja pienistäkin parannuksista syntyy ajan mittaan merkittäviä vaikutuksia. 

Samalla sertifikaatti on arvostettu ja luotettava tapa osoittaa asiakkaille, että toimintamme vastaa ympäristöarvoja. Tämä on yhä tärkeämpää esimerkiksi kilpailutuksissa. Siksi Ekokompassin hakeminen oli meille luonteva seuraava askel jo käynnissä olleella vastuullisuusmatkalla. 

Ekokompassi toimii työkaluna kehittämiseen

PiKa Puhtaudelle Ekokompassi ei ole pelkästään tunnustus, vaan ennen kaikkea työkalu. Varsinainen sertifikaatti on toki saavutus, mutta itse ympäristöjärjestelmä auttaa jäsentämään vastuullisuuden eri osa-alueita ja kehittämään toimintaa järjestelmällisesti. 

Ekokompassi tarkoittaa käytännössä jatkuvaa kehittymistä: toimintaa seurataan, tuloksia vertaillaan ja uusia kehityskohteita tunnistetaan. Lisäksi sertifikaatti tuo läpinäkyvyyttä. Asiakkaille ja yhteistyökumppaneille se on luotettava osoitus siitä, että vastuullisuustyö on ulkopuolisen tahon auditoimaa.  

Prosessi toi näkyväksi sen, mitä oli jo tehty

Ympäristöjärjestelmän rakentaminen alkoi ympäristövaikutusten kartoituksella. Ekokompassin työkaluilla arvioimme nykytilannetta ja pisteytimme eri osa-alueiden vaikutuksia. Kartoitus auttoi tunnistamaan, missä toimintamme ympäristövaikutukset ovat suurimmat ja mihin asioihin voimme omilla valinnoillamme vaikuttaa eniten. 

Käytännössä tämä tarkoitti esimerkiksi sitä, että: 

• kartoitimme kaikkien toimipisteiden käytössä olevat kemikaalit 

• laadimme lakilistan toimintaa ohjaavista säädöksistä 

• rakensimme jätehuoltosuunnitelman 

Näiden vaiheiden kautta muodostui selkeä kokonaiskuva siitä, miten ympäristöasiat näkyvät toiminnassamme ja missä voimme kehittyä. Samalla loimme yrityksellemme ympäristöohjelman ja ympäristölupauksen, jotka ohjaavat kehitystyötä eteenpäin. 

Sertifiointi ei kuitenkaan ollut meille pelkkä muodollisuus tai byrokraattinen prosessi. Se toimi ennen kaikkea peilinä omalle toiminnallemme. Prosessin aikana huomasimme, kuinka paljon vastuullisuustyötä olimme jo tehneet, ja samalla näimme entistä selkeämmin, missä voimme ottaa seuraavat askeleet kohti järjestelmällisempää ympäristöjohtamista. 

Suurin haaste: mittareiden rakentaminen

Yksi prosessin haastavimmista vaiheista liittyi mittaamiseen. Kaikkia vastuullisuuteen liittyviä asioita ei ole helppo muuttaa selkeiksi tunnusluvuiksi, joten mittareiden määrittely vaati huolellista pohdintaa. Tavoitteena oli löytää sellaisia mittareita, joiden avulla kehitystä voidaan seurata ja vertailla ajan mittaan. Käytännössä tämä tarkoitti esimerkiksi autojen polttoaineenkulutuksen seurantaa autokohtaisesti sekä kertakäyttökäsineiden kulutuksen systemaattista tarkastelua. 

Prosessin aikana opimme myös, että kehitystyössä kannattaa lähteä liikkeelle pienistä, konkreettisista tavoitteista. Kun yksittäisiä asioita parannetaan järjestelmällisesti, muodostuu ajan myötä merkittävä kokonaisvaikutus. 

Keskeisessä roolissa on kuitenkin henkilöstö. Vastuullisuustyö ei onnistu ilman työntekijöiden sitoutumista, ja PiKa Puhtaudella vastuulliset toimintatavat ovatkin olleet osa perehdytystä jo pitkään. Ekokompassin myötä näitä käytäntöjä on voitu täsmentää ja kehittää entisestään. 

Henkilöstö osallistuu kehittämiseen myös omien havaintojensa kautta. Esimerkiksi asiakaskohteissa voidaan huomata puutteita jätteiden lajittelumahdollisuuksissa. Tällaiset havainnot tuodaan esiin, ja niiden pohjalta voidaan keskustella asiakkaiden kanssa sekä kehittää toimintaa yhdessä entistä vastuullisemmaksi. 

Sertifikaatti ei ollut päätepiste

Auditointi vahvisti sen, että ympäristötyömme oli rakennettu suunnitelmallisesti ja Ekokompassin kriteerien mukaisesti. Samalla prosessi auttoi meitä ymmärtämään entistä selkeämmin ympäristöjärjestelmän kymmenen keskeisen kriteerin merkityksen ja sen, miten ne ohjaavat vastuullista toimintaa arjessa. 

Ehkä merkittävin muutos tapahtui kuitenkin ajattelutavassa. Vastuullisuutta alettiin seurata ja dokumentoida aiempaa järjestelmällisemmin, ja päätöksenteossa se tunnistettiin omaksi tärkeäksi osa-alueekseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vastuullisuus huomioidaan nyt johtamistyössä systemaattisesti – ei pelkästään ympäristön näkökulmasta, vaan myös taloudellisen ja sosiaalisen vastuun kautta. Vastuullisuus on siis osa yrityksen strategista johtamista. 

Jotta ympäristötyö ei jäisi yksittäiseksi projektiksi, sen jatkuvuutta tuetaan selkeillä toimintamalleilla. Ekokompassin ympäristöohjelma toimii työkaluna, johon kirjataan tavoitteita ja seurataan niiden toteutumista. Lisäksi toimintaa tarkastellaan säännöllisesti sekä sisäisten että ulkoisten auditointien avulla, mikä auttaa pitämään kehitystyön jatkuvana. 

Ekokompassi-sertifikaatti ei siis ollut meille maali, vaan lähtölaukaus systemaattiselle ympäristöjohtamiselle. Sertifikaatti toi työhön rakenteen ja mittarit, mutta kaikkein tärkeintä on jatkuva kehittäminen ja halu tehdä asioita koko ajan hieman paremmin. 

Seuraavassa artikkelissa kerromme, miten Ekokompassi näkyy konkreettisesti arjessamme ja millaisia tuloksia vastuullisuustyöstä on jo syntynyt.